maanantai 27. helmikuuta 2012

Itku pitkästä ilosta, leirillä ja leirin jälkeen

SAJL:n naisten tekniikkaleiri Pajulahdessa 25.-26.2.2012. Osallistujat: Ysäri, Melli, Jaana, Yossu, Anni, Oona, Bansku, Anne + kymmenittäin naisia muista joukkuista.

Saavuimme (ihme kyllä) ajoissa paikalle auditorioon kuulemaan leirin järjestelyistä, valmentajista, uusista joukkuejaoista ja jne. Ympärilläni niin pelokkaita kasvoja kuin nauravia naamoja. Hallitsin omaa adhd-kohtaustani seuraamalla Mellin tilaongelmaa, jalka suhteessa seuraava penkki. Pääsin maajoukkueleiriltä tuttuun valmennukseen puolustuksen linjaan.

Höpinöiden jälkeen olikin sitten ekat treenit kello 14-16. Alotettiin perusteista, eli stänsseistä, panolantiosta, käsien ja pään asennosta. Paljon toistoja, toistoja ja toistoja. Alkuun ikään kuin harjoiteltiin turvallisia asentoja olla ja lähteä. Hyvän olon jälkeen alkoi reeneissä ilma loppua. Treenien loputtua olo oli kuin uitetulla koiralla, vaikka kovemmissakin harjootuksissa on oltu kuivemmissa olosuhteissa. Tässä kohtaa lähtee terveiset Aksulle! Ruokaa napaan, majoittuminen ja sitten unimatin saattelemana iltareeneihin klo 19-21. Käsiteltiin puolustustekniikoita, tehtiin drillejä ja sit ku piristyi, niin jo piti lopettaa. Suihku näiden kahden hapettoman tilan jälkeen oli jotain niin taivaallista. Sitten unta palloon. (oikeesti katottiin Yossunkaa Moulin Rougee yli puoleenyöhön, ku se on niin hyvä) It`s a can, can, can...

Sunnuntai alkoi tukevalla aamupalalla sisältäen mm. kaksi 10 minuutin kananmunaa, aah. (4min. oli myös tarjolla) Aamureenoset oli kello 9-10.30, mut mitenkäs me kyllä vedettiin muistaakseni 11 asti.?. (tässä kohtaa tarkkaavainen lukija huomaa, että olen turvautunut etukäteisinfoon aikataulujen suhteen) Vedettiin tosi hyviä pelilukuharjotuksia hyökkäyslinjaa vastaan ja oli niiiin mukavaa huomata tekniikoiden toimivan ja saatiin onnistumisia ja Mellikin hymyili ja Yossu alko vetää ja Oonassa alko näkyy asennetta ja jaja ja..Sitten juurikin loppumetreillä mun perse otti itteensä ja hyökkäyksen linjassa ollut pelaaja ilmiantoi mut valmentajalle, joka laitto mut puristelee itteeni sivurajalle. Kauhee kramppi ja oikea takapuoli oli sammunut. Vedin kolme-koot, eli kylmä, koho ja kompressio.

Lounaalla tein päätöksen ja jäin pois vipasta reenistä kello 13-15. Tein muistiinpanoja ja kahtelin meidän tiimin upeita naisia. Välillä seksikkäinä, välillä tehokkaina. Leiri loppui ja naiset karauttivat autoillaan kiiruusti kohti kotihellojaan. Olo oli samaan aikaan iloinen, voimaton ja yötä kohore alkoi nousta pikku huoli seuraavan päivän omista joukkuereeneistä...Yö meni pyöriessä.

Päivä alkoi hiljaa ja varovasti, pohkeet olivat ainakin tallella. Omat treenit alkoi ehtoolla kello 17.15 ja no, en toisaalta haluaisi puhua niistä. Multa pääsi yhes vaihees pieni poru, kun lihakset alkoi taistelee vastaan ja jouduin ihan pakolla pitää itteni pystyssä. Alkulämmöis kuulin vielä Jaanan naurua, mutta tässä kohtaa sekin vaimeni. Olo oli kuin halvaantuneella. Jenny sai iskun ja jäi jäihin sivuun, Riikkaa ottaa kylkeen, Melli keräili itteään hetken, Aksu huutaa, siis kannustaa ja Monne tönöttää kuin jokin tinasotilas Marianne-karkin värisissä vaatteissaan. En haistanut karkkia, en, no sweet for me.

Se siitä seksikkäästä draamasta, vedettiin lopussa (onneksi) tosi hyviä kuviota. Aksu jakso kärsivällisesti selittää ja näyttää joka mimmille erikseen mitä haetaan. Pää oli hiukan alkupainajaisen jälkeen lamaantuneessa tilassa, mutta tajusin mitä haettiin. Hyvät loppuvenytykset ja lähdin voittajana ulos. Hyvä minä, hyvä perse!

torstai 2. helmikuuta 2012

Hattula-Hämeenlinna-osaston kuulumisia 3.

Syyttävät meitä hämäläisiä hitaiksi, mutta ainakin blogimerkintöjen osalta vauhti on huimaava  :)

Melkoisten pakkasten paukkuessa ulkona pieni, mutta sitäkin motivoituneempi ydinryhmä on jälleen reenannut Pirkka-hallin lämmössä itsensä hikeen asti. Harjoitusolosuhteet ovatkin tällä kaudella paremmat ja komeammat kuin koskaan. Valitettavasti kilpailu hallin käytöstä on kovaa ja erilaiset messut lohkaisevat harjoituskalenteristamme ilkeän kokoisen palan. Kahden viikon reenitauko ja keskellä parhainta harjoituskautta!! Siis mitä? Kuka on edes kuullut kaikista näistä messuista?? Ja minä ainakin boikotoin kaikkia niitä, jos en muuten niin ihan vaan periaatteesta. Tiedetään tiedetään, omaehtoista harjoittelua ja punnuun veivuuta hyvällä sykkeellä. Ei se vaan ole sama asia. No eiköhän tästä selvitä.

Kun lajin kotimaassa miehet ottavat mittaa kauden päättävässä pienimuotoisessa pallottelutapahtumassa, täällä kotoisessa Suomessa pelikausi vasta potkaistaan käyntiin. Tulevana lauantaina Lahden suurhallissa on tarjolla miesten Vesijärvi Bowl, jonka katsomosta on hyvä lähteä hakemaan kipinää tulevan kesän koitoksiin.Sunnuntaiyönä jotkut vannoutuneimmat fanit seuraavat television välityksellä kumpi pelinrakentajista on parempi ja kumman ennakolta heikoksi haukuttu puolustus lopulta on se heikompi. Vai ratkeaako mestaruus johonkin aivan muihin tekijöihin? Itsehän en moista tapahtumaa seuraa, koska tuleva maanantai näyttää riittävän haasteelliselta myös hereillä ja silmät auki. Ehkäpä sen ottelun voi sitten opetusmielessä katsoa nauhalta paremmalla ajalla, ja onhan siinä se hyvä puoli, että mainokset ja Madonnan voi surutta kelata ohi.

Eikä muuten varmasti ole yhtä hyvät väliaika-munkit noiden tapahtumien kioskeissa!! Jos et usko, tule kesällä kokeilemaan..

Melli