Aamu-salille lähtö jäi suunnittelun asteelle. Viimeisten parin viikon aikana päivät ovat venyneet todella pitkiksi ja autoilun salat ovat jälleen tulleet tutuiksi talvisen Suomen teillä. Kroppa huuteli omia vastalauseitaan aamuisen voimaharjoittelun suhteen. Hikisen harjoittelun sijaan panostin laadukkaaseen uneen, josta tuskin on ylitarjontaa myöskään tulevana viikonloppuna. Maanantaina jäävät taas harjoitukset väliin, koska samaan aikaan pitäisi olla kertomassa kaikkea tietämäänsä kasvatustieteellisen tutkimuksen tekemisestä. Uh! Ei tarvitse kysyä harmittaako. Välillä koulun ja urheilun yhdistäminen tuntuu ylivoimaiselta. Päätoiminen opiskelija on niin kuin kansanedustaja, vailla työaikaa, palkka vain on hieman toinen. Pahoittelen kansanedustajat, kyllä te vielä jonain päivänä tienaatte niiin kuin.. :)
Kauden ensimmäiset kolistelut ovat takana ja rutiinikin alkaa pikku hiljaa löytyä. Ensimmäiset vaatimattomat mustelmat koristavat käsivarsia ja epämääräisiä sormien vääntövammoja on raportoitu vähän joka harjoituksista. Keskiviikon harjoituksissa sain taas itse esimakua tulevan kesän tuskallisista pohjekrampeista. Kiitos kysymästä, pääsin kuin pääsinkin lopulta takaisin Raumalle, vaikka matkalla muutamaan otteeseen kaasujalan pohjetta alkoi uhkaavasti kiristellä Aloitetaan tehostettu magnesium-kuuri ja palataan asiaan,jos vaiva ei helpota..kuka lääkäreitä kaipaa, kun on ympärillä ihania erilaisten urheilu-ja rasitusvammojen ammattilaisia, jenkkifutareita. :D
Tenttikirjat kouraan ja kohti uutta harjoitusviikkoa! Sunnuntaina taas miesten opissa Hämeenlinnassa..
Melli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti